Perustietoa EU:sta

Euroopan unionin kolme merkittävintä toimielintä ovat:

1. Euroopan parlamentti (joka edustaa kansalaisia)
2.  Euroopan unionin neuvosto (joka edustaa jäsenvaltioita)
3. Euroopan komissio (joka ajaa EU:n yhteisiä etuja) 

1. Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin valitsevat Euroopan unionin kansalaiset, ja parlamentti edustaa heidän etujaan. Parlamentin historia ulottuu 1950-luvulle ja perustamissopimuksiin. Kansalaiset ovat vuodesta 1979 lähtien valinneet Euroopan parlamentin jäsenet välittömillä vaaleilla. Euroopan parlamentin vaalit pidetään joka viides vuosi. Nykyisessä Euroopan parlamentissa on 736 jäsentä. Suomen paikkaluku on 13. Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen myötä EU parlamentin vaikutusvalta on kasvanut, sillä yhteispäätösmenettelyä on alettu noudattamaan yhä useammalla alalla. Siten EU parlamentin toimivalta on lisääntynyt lainsäädännön, talousarvion ja kansainvälisten sopimusten suhteen.

Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole järjestäytyneet kansallisuuden vaan seitsemän Euroopan laajuisen poliittisen ryhmän mukaan. Tällä hetkellä suurin poliittinen ryhmä on Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP). Euroopan parlamentin päätehtävät voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan:

 1. Parlamentti hyväksyy EU:n lainsäädäntöä. Se jakaa monilla aloilla lainsäädäntövallan yhdessä neuvoston kanssa. Se, että parlamentti on valittu välittömillä vaaleilla, takaa osaltaan EU:n lainsäädännön demokraattisen legitiimiyden.

2. Parlamentti harjoittaa kaikkien EU:n toimielinten ja erityisesti komission demokraattista valvontaa. Sillä on valtuudet hyväksyä tai hylätä komission jäsenten nimitykset sekä oikeus antaa koko komissiolle epäluottamuslause.

3. Parlamentti jakaa neuvoston kanssa budjettivallan ja voi näin vaikuttaa EU:n varojen käyttöön. Talousarviomenettelyn päätteeksi se hyväksyy tai hylkää talousarvion kokonaisuudessaan.

Tarkempaa tietoa Euroopan parlamentin toiminnasta on saatavissa Euroopan parlamentin virallisilta sivuilta: www.europarl.europa.eu/ 

Selkokielistä perustietoa Euroopan parlamentin toiminnasta tarjoaa muun muassa Europa sivusto:europa.eu/institutions/inst/comm/index_fi.htm   

 2. Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto on EU:n pääasiallinen päätöksentekoelin, jossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat. Käsiteltävästä asiasta riippuen (esim. ulkoasiat, talous, sosiaaliasiat, liikenne, maatalous) kutakin maata edustaa asiasta vastaava ministeri. Kukin jäsenvaltio toimii vuorotellen neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Kukin EU-maa huolehtii siis vuorollaan neuvoston esityslistasta ja toimii puheenjohtajana kaikissa kokouksissa kuuden kuukauden ajan. Vuoden 2011 alusta puheenjohtajana toimii Unkari, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Puolalle.

Neuvoston tehtäviä ovat:

• Euroopan unionin neuvosto on lainsäätäjä, yleensä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.
• Neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan.
• Neuvosto määrittää ja toteuttaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan Eurooppa-neuvoston hyväksymien suuntaviivojen mukaan.
• Neuvosto tekee yhteisön ja unionin puolesta kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja ulkopuolisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä.
• Neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden toiminnan ja toteuttaa toimenpiteitä poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa.
• Neuvosto ja Euroopan parlamentti muodostavat yhteisön budjetista päättävän budjettivallan käyttäjän.

Neuvoston antamiin säädöksiin kuuluvat asetukset, direktiivit, päätökset, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat, suositukset ja lausunnot. Neuvosto laatii myös päätelmiä, julkilausumia ja päätöslauselmia. Neuvoston toimiessa lainsäätäjänä ehdotukset tekee yleensä Euroopan komissio. Neuvosto käsittelee ehdotukset ja tekee niihin tarvittaessa muutoksia ennen niiden hyväksymistä.

Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti lainsäädäntö-menettelyyn. Monissa asioissa parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä yhteisön lainsäädännön ns. yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

Neuvoston työskentelyn kannalta erittäin oleellinen toimielin on COREPER eli pysyvien edustajien komitea. Kullakin EU:n jäsenvaltiolla on Brysselissä pysyvä edustusto, joka edustaa sitä ja puolustaa sen kansallista etua EU:n tasolla. Suurlähettiläät (joita kutsutaan pysyviksi edustajiksi) kokoontuvat viikoittain pysyvien edustajien komiteassa (COREPER). Komitean tehtävänä on valmistella neuvoston työtä, lukuun ottamatta useimpia maataloutta koskevia kysymyksiä, joita käsittelee maatalouden erityiskomitea. COREPERia avustavat erilaiset kansallisten hallintojen virkailijoista koostuvat työryhmät.

Neuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävänä olevan aiheen mukaan:

• Yleiset asiat
• Ulkoasiat
• Talous- ja rahoitusasiat
• Oikeus- ja sisäasiat (OSA)
• Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat
• Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)
• Liikenne, televiestintä ja energia
• Maatalous ja kalastus
• Ympäristö
• Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto määrittelee Euroopan unionin yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston kokoontumista kutsutaan usein myös EU:n huippukokoukseksi. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 Eurooppa-neuvostosta tuli toimielin. Sen puheenjohtaja on Herman Van Rompuy. Lissabonin sopimuksen myötä EU sai myös ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan. Tässä tehtävässä toimii Catherine Ashton.

Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Se ei toimi lainsäätäjänä. Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu sen työskentelyyn. Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että kutakin heistä avustaa ministeri ja komission puheenjohtajaa komission jäsen, jos käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta kaksi kertaa puolivuotiskaudella. Puheenjohtaja kutsuu koolle Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii. Eurooppa-neuvosto tekee yleensä päätöksensä yhteisymmärryksessä. Joissakin tapauksissa se hyväksyy päätöksiä yksimielisesti tai määräenemmistöllä riippuen siitä, mitä perussopimuksessa asiasta määrätään.

Ajankohtaista tietoa Euroopan unionin neuvostosta:

http://www.consilium.europa.eu/showPage.aspx?lang=fi

Ajankohtaista tietoa Eurooppa-neuvostosta:

http://www.european-council.europa.eu/the-institution.aspx?lang=fi

3. Euroopan komissio

Euroopan komissio on jäsenvaltioiden hallituksista riippumaton toimielin. Sen tehtävänä on laatia EU:n säädösehdotuksia, jotka se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi komissio on EU:n toimeenpaneva elin, joka on vastuussa parlamentin ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Komissiolla on suuri rooli EU:n päivittäisen toiminnan toteuttamisesta, kuten unionin ohjelmien hallinnoinnista ja varainhoidosta. Euroopan komissiolla on neljä päätehtävää: