03.05.2018
Esitys EU:n talousarvioksi 2021-2027: T&I -otsakkeelle roima korotus, koheesiosta siivutaan 7%

Komission esitys EU:n pitkän aikavälin talousarvioksi vuosille 2021–2027 julkaistiin keskiviikkona. Esitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä: suurimmat leikkaukset esitetään budjetin suurimpiin siivuihin koheesioon (-7%) ja maatalouteen (-5%). Talousarviossa merkittävimmät lisäykset kohdentuivat sen sijaan viime vuosina Unionin suurimpina haasteina esiin nousseisiin turvallisuuteen (+40%) ja vakauden turvaamiseen (kolminkertaiset panostukset ulkorajoihin, maahanmuuttoon sekä pakolaisiin) sekä muun muassa tutkimuksen ja innovaatioiden (+50%) budjettiotsakkeeseen, josta 97,9 miljardia on korvamerkitty Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmalle.

1) Budjetti: Komissio ehdottaa monivuotisiin rahoituskehyksiin maksusitoumusmäärärahoina 1 135 miljardia euroa eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon (BKTL):

- Määrärahojen tasoa korotetaan tutkimukseen ja innovointiin, nuoriin, digitaalitalouteen, rajaturvallisuuteen, sisäiseen turvallisuuteen ja puolustukseen panostetaan; esimerkiksi Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat kaksinkertaistetaan.

- Komissio esittää leikkauksia yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoitukseen. Koheesiopolitiikalle esitetty rahoitusosuus on 273 miljardia euroa, kun ESR:n rahoitusosuudeksi komissio esittää nostoa 101 miljardiin (nykykaudella n. 80 mrd). Maatalous- ja rakennepolitiikan osalta komissio tulee esittämään uudistuksia, jossa vähemmillä resursseilla paitsi saadaan enemmän aikaan, myös palvellaan uusia tavoitteita. Koheesiopolitiikalle tullaan esittämään isompaa roolia myös rakenneuudistusten tukemisessa ja maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotouttamisessa. Vaikka BKT tulee säilymään rahanjaon pääkriteerinä, myös työttömyys ja ilmastokysymykset tullaan huomioimaan komission esityksessä. Lisäksi omarahoitusosuuksissa on nostopainetta. 

2) Panostetaan EU:n tason lisäarvoon nykyaikaisella, yksinkertaisella ja joustavalla talousarviolla:

- Nykyaikaisuus: Byrokratiaa vähennetään tekemällä säännöistä johdonmukaisempia, asettamalla selkeämpiä tavoitteita ja keskittymällä tuloksiin. Tulosten seuranta ja mittaaminen helpottuu.

- Yksinkertaisuus: ohjelmien määrää supistetaan yli kolmanneksella (nykyisistä 58:sta 37:ään) mm. yhdistämällä hajanaisia rahoituslähteitä uusiin yhdennettyihin ohjelmiin ja virtaviivaistamalla rahoitusvälineiden käyttöä, esimerkiksi InvestEU-rahaston kautta.

- Joustavuus: Joustavuuden lisääminen ohjelmien sisällä ja välillä, kriisinhallintavälineiden vahvistaminen ja uusi ”unionin varaus”, jonka avulla voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja esimerkiksi turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin hätätilanteisiin.

3) EU:n talousarvio ja oikeusvaltioperiaate: Komissio ehdottaa uutta mekanismia, jolla EU:n talousarviota suojataan taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa. Jatkossa unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.

4) EU:n talousarvio vahvemman ja vakaamman talous- ja rahaliiton edistäjänä: Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetaan kahta uutta välinettä Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi:

- Uudesta uudistusten tukiohjelmasta, jonka kokonaismäärärahat ovat 25 miljardia euroa, tarjotaan kaikille jäsenvaltiolle taloudellista ja teknistä tukea erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä määritettyjen ensisijaisten uudistusten toteuttamiseen.

- Euroopan investointien vakautusjärjestely, jonka avulla pyritään säilyttämään investointien taso laajojen epäsymmetristen häiriöiden yhteydessä.

5) EU:n talousarvion rahoituslähteiden nykyaikaistaminen: Komissio ehdottaa uusien painopisteiden rahoittamista uudella rahalla (noin 80 %) sekä kohdentamalla määrärahoja uudelleen ja tekemällä säästöjä (noin 20 %).

- Nykyistä, ns. omiin varoihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää nykyaikaistetaan ja yksinkertaistaan ja samalla monipuolistetaan talousarvion tulolähteitä.

- Komissio ehdottaa, että kaikki rahoitusosuuksien alennukset poistetaan asteittain ja että määrä, jonka jäsenvaltiot pitävät, kun ne keräävät EU:n talousarvioon tullimaksuja, pienennetään 20 prosentista 10 prosenttiin.

Seuraavat vaiheet

Monivuotisia rahoituskehyksiä lähdetään valmistelemaan yhdessä historian haastavimmista tilanteista, Brexitin jättäessä huomattavan aukon EU:n talousarvioon.

Neuvosto tekee päätöksen EU:n tulevasta pitkän aikavälin talousarviosta yksimielisesti Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä. Komissio on koettanut iskostaa, että sopimukseen tulisi päästä ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja 9. toukokuuta 2019 pidettävää Sibiun huippukokousta. Todennäköisyydet aikaisemmin useamman vuoden vaatineiden neuvotteluiden valmistumisesta tällä aikataululla ovat kuitenkin ennakkoarvioiden mukaan heikot. Komissio esittää yksityiskohtaiset ehdotukset alakohtaisista rahoitusohjelmista toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana (mm. Koheeesioesitys 29.5, Horisontti 7/6).

1

Kuvio: Monivuotinen rahoituskehysehdotus 2021 – 2027. Lähde: Komission esite.

 

Lähteet ja lisätietoa:  

Komission lehdistötiedote 2.5.2018

Ehdotus rahoituskehyksiksi 2021-2027

Tietokoosteet ja säädökset

Uutta koheesiopolitiikassa

Uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa

Siirry "Ajankohtaista"-sivulle
Päivitetty 21.11.2017, Kello 15.24, .