29.03.2018
Komission maaraportti Suomen taloudellisista ja sosiaalisista haasteista

Euroopan komissio julkaisi 7. maaliskuuta EU:n jäsenmaiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta koskevan vuotuisen analyysinsa. Komissio esittää 27 maaraportissa analyysinsa jäsenmaiden taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta ja tarkastelee, miten ne ovat vuosien varrella edistyneet annettujen maakohtaisten suositusten toteuttamisessa. Analyysi perustuu tiiviiseen vuoropuheluun, jota käydään jäsenmaiden kanssa teknisellä ja poliittisella tasolla ja sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla.

Suomen maaraportin pääkohdat tiivistettynä:

-      Myönteiset talousnäkymät luovat pohjaa lisäuudistuksille, joilla voitaisiin lisätä Suomen kasvupotentiaalia ja parantaa sopeutumiskykyä.

-      Suomi on toipumassa pitkään jatkuneesta talouskriisistä.

-      Viimeaikaisesta elpymisestä huolimatta taloudessa näkyvät yhä W-taantuman jäljet.

-      Kone- ja laiteinvestoinnit ovat piristyneet, mutta investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) ja aineettomiin hyödykkeisiin laahaavat jäljessä.

-      Suomen kustannuskilpailukyky on elpymässä, mutta reaalinen kilpailukyky on ongelma.

-      Työmarkkinat ovat vähitellen elpymässä.

-      Yksityinen velkataakka kokonaisuudessaan on kevenemässä ja julkinen sektori on ryhtynyt supistamaan velkaansa.

-      Pankkisektori on edelleen yleisesti ottaen terve, mutta sektorilla on yhä rakenteellisia heikkouksia.

-      Yleisesti ottaen Suomi on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

-      Suomi suoriutuu suhteellisen hyvin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa, jolla mitataan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteutumista.

Suomen maaraportissa esitetyn analyysin keskeiset päätelmät ja niihin liittyvät politiikkahaasteet ovat seuraavat:

-      Julkisen velan suhteessa BKT:hen ennustetaan 2020-luvun alkuvuosina jälleen kasvavan.

-      Muihin Pohjoismaihin verrattuna 15–64- vuotiaiden 69,7 prosentin työllisyysaste on viimeaikaisesta noususta huolimatta edelleen alhainen.

-      Palkanmuodostuskäytännöt ovat muuttumassa. Vielä ei ole tiedossa, miten palkkakehitys saadaan uudella mallilla pidettyä linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa.

-      Kotitalouksien velkaantuneisuus on edelleen suurta ja kasvussa.

-      Odotettavissa oleva Nordean pääkonttorin muutto Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä kasvattaisi pankkisektorin kokoa merkittävästi.

Lähteet ja lisätietoa:

Komission lehdistötiedote 7.3.

Suomen maaraportti 2018

Siirry "Ajankohtaista"-sivulle
Päivitetty 21.11.2017, Kello 15.24, .